Jokaisen on otettava vastuu omasta käytöksestään

Viime lauantaina oli ilmeisesti miestenpäivä. Vallanhimoisten ja itsekkäiden miesten päivä on valitettavasti monessa maassa lähes joka päivä, joten miestenpäivän tarkentaminen vaikka feminististen, herkkien, myötätuntoisten sekä tietoisten miesten päiväksi voisi olla parempi, koska siinä olisi jotain juhlittavaakin. Itse juhlistin tiedostamattomasti (en oikeasti muistanut edes kyseistä merkkipäivää) miestenpäivää retriitillä, jossa pureuduin taas kerran yhteen ihmissuhteen nostamaan tunnemyrskyyn.

Tunnemyrsky ei johtunut nykyisen ihmissuhteen tapahtumista vaan vanhoista traumoista. Sellaisia ihmisiä, ketkä nostavat tiedostamattomasti sanoillaan hankalia tunteita pintaan pidetään buddhalaisuudessa arvokkaina ystävinä. Tässä tarkoitan siis henkistä haastamista esimerkiksi näkemyksiä kyseenalaistamalla. Nimittäin buddhalaisuudessa kärsimys on onnellisuuden kasvualusta. Buddhalaisuudessa sanotaankin ei mutaa ei lootuskukkaa. Mutaa ei kuitenkaan ole tarkoitus tarkoituksellisesti haalia vaan elämässä tulee väistämättä haastavia tilanteita, jotka aiheuttavat jonkinasteista kärsimystä. Täytyy myöntää, että välillä kiinnostukseni mutaa kohtaan menee vähän yli enkä malttaisi millään kasvattaa siitä lotuskukkaa.

Välillä myös tuntuu, että joidenkin haasteiden kohdalla lotuskukan kasvattaminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Viime aikoina erityisesti intiimeihin ihmissuhteisiin liittyvät odotukset ovat sellaisia, joiden kanssa olen kamppaillut paljon. En ole aikaisemmin hirveästi ollut kiinnostunut sukupuolten välisten erojen vaikutuksista, mutta silti tietyt asiat kuten hormonien toiminta on sellaisia joiden vaikutus eroja monesti mietin. Tähän syynä on, että olen mielenharjoittamisen avulla pyrkinyt muuttamaan psyykettäni ja onnistunut siinä kohtuullisen hyvin ottaen huomioon lähtötilanteeni. Silti tunneryöppyjä tulee hyvin herkästi ja ne ovat todella voimakkaita. Niiden hillitseminen vaatii myös paljon energiaa, josta muutenkin usein pulaa. Siksi hormonitoiminnan tasaamisella voisi saada tunneryöppyjä hillittyä vähemmällä henkisellä työllä. Ymmärrykseni hormonien toiminnasta on kuitenkin vielä niin heikkoa, että siihen liittyvät pohdinnat jääköön tuleviin blogauksiin.

Muutostarpeiden ja rajoitteiden tunnistaminen on keskeinen osa käytöksen muuttamista

Retriitistä tuli taas hyviä oivalluksia. Yksi tärkeä asia, mitä pohdin on, mihin asioihin oikeasti pystyn vaikuttamaan ja mihin en. Olen monesti joutunut tilanteisiin, jossa mahdolliset odotukseni ja oletukseni jostain suhteesta ovat tulleet ongelmaksi. Olen vastannut tuohon hieman monimutkaisesti. Varmasti helpommalla olisin päässyt, kun olisin sanonut että minulla ei ole odotuksia eikä oletuksia.

Olen kuitenkin hyvin skeptinen sen suhteen, että kukaan voisi olla vapaa odotuksista. Nimittäin, jos on vaikka jokin miellyttävä kokemus jonkun kanssa, niin siitä jää aina jälki alitajuntaan, josta muodostuu odotus tuon miellyttävän kokemuksen uusiutumisesta. Se, mitä pystyn tekemään on varmistaa, että odotukset eivät vaikuta käytökseeni. Se taas onnistuu tiedostamalla alitajuntaiset odotukseni sekä tunnistamalla, jos ne nousevat arkimieleen ja sitä kautta estää niiden vaikutus käyttäytymiseen.

Minua on kuitenkin monesti rohkaistu kertomaan omista tarpeistani ja toiveistani. Olen myös paljon miettinyt, mikä yhteys toiveilla ja odotuksilla on. Usein tuntuu, että jos esittää jonkun toiveen, niin siitä helposti vedetään johtopäätös, että minulla on ollut kyseiseen asiaan liittyvä odotus. Näin saattaa hyvin usein myös olla. Siksi on hieman ristiriitaista, jos sanotaan ettei saa olla odotuksia, mutta samanaikaisesti rohkaistaan esittämään omia toiveita. Ehkä oletusten suhteen olen enemmän samaa mieltä siinä, että oletuksista tulisi pystyä päästämään irti.

Jotta tämä pohdinta saa hieman enemmän konkretiaa, niin voin avata millaisiin tilanteissa nämä ovat kohdallani tulleet esille. Minulla on ollut todella vaikea kertoa omista tarpeistani erityisesti fyysiseen läheisyyteen liittyen. Fyysinen läheisyys on myös hankala aihe, koska siihen liittyy paljon erilaisia tunteita ja pelkoja. Fyysisen läheisyyden osalta myös sukupuolella on enemmän merkitystä, koska naiset kokevat selkeästi enemmän seksuaalista häirintää kuin miehet. Siksi heteromiehenä tunnen olevani suuressa vastuussa siitä, miten naiset kokevat fyysisen läheisyyden ehdotuksen tai toiveen esittämisen.

Fyysisen läheisyyden suhteen minulla ei ole mitään oletuksia siitä, että jos joskus on fyysistä läheisyyttä jonkun kanssa, niin sitä olisi joka kerta. Myöskään lupa tietynlaiseen fyysiseen läheisyyteen ei tarkoita, että olisi lupa edetä toisenlaiseen fyysiseen läheisyyteen kysymättä siihen suostumusta. Siksi avoin kommunikointi on kaikista tärkeintä. Ymmärrän kuitenkin, että se taas saattaa joillekin vakituisessa parisuhteessa oleville tuntua raskaalta, koska he joutuvat sitä tekemään jo parisuhteessaan jatkuvasti (tai monisuhteisilla useissa parisuhteissa).  Odotuksien kohdalla taas en usko kuitenkaan kenenkään niistä täysin vapautuvan ja selityksen tähän kerroin jo tuossa aikaisemmin. Olen kokeillut myös tarpeitteni ohittamista, mutta se taas johtaa helposti turhautumiseen ja katkeruuteen. Siksi tätä haastetta ei oikein pääse pakoon, jos haluaa toimivan ystävyyssuhteen.

Ihmissuhteessa on kuitenkin aina kaksi osapuolta ja kummankin pitää ottaa vastuu omien rajojen, tarpeiden ja toiveiden ilmaisusta sekä omien henkisten haasteiden käsittelystä. Huomaan, että otan usein ihan liikaa vastuuta ihmissuhteen kannattelusta ja syytän helposti itseäni, jos ihmissuhteessa tulee vastaan ongelmia. Tässäkin suhteessa on tärkeä tunnistaa, missä menee raja, kuinka paljon pystyn oman käytöksen muutoksella ihmissuhdetta parantamaan.  

Käyttäytymisen muuttaminen ei ole mikään helppo ja nopea tehtävä

Voin sanoa myös, että tiedostamisen ja ennen kaikkea käyttäytymisen muuttaminen ei ole mikään helppo ja nopea prosessi. Olen harjoittanut säännöllisesti mielenharjoitteita karkean arvion mukaan noin 3000 tuntia kuudessa vuodessa eli noin 1,5 tuntia jokainen päivä kuuden vuoden ajan. Minulle tärkeimmät työkalut ovat olleet päivittäinen meditaatio, usean päivän retriitit, buddhalaisuuden opit sekä mielipäiväkirjan kirjoittaminen. Se, kuinka paljon harjoitusta vaaditaan mielen puhdistamiseen riippuu varmasti monesta asiasta, mutta traumahistorian pituus on varmasti yksi vaikuttava tekijä. Minun tapauksessa traumahistoria on todella pitkä, minkä takia se vaatii varmasti enemmän työstämistä.

Myönnän kyllä, että olen sairastunut käyttäytymiseni suhteen perfektionismiin ja pienetkin virheet käytöksessäni aiheuttaa hirveät tunneryöpyt. Olen kokenut niin paljon henkistä ja fyysistä väkivaltaa elämäni aikana, etten vahingossakaan haluaisi satuttaa ketään millään lailla. Valitettavasti joskus pelkkä olemukseni saattaa aiheuttaa jollekin kärsimystä. Siksi on tärkeä ymmärtää, mihin asioihin voin vaikuttaa ja mihin en. Myöskin on tärkeä olla myötätuntoinen itselle ja muille käytösvirheistä, koska olemme kaikki keskeneräisiä.

Huonoa kohtelua tai tahallista toisen henkistä tai fyysistä vahingoittamista ei kenenkään pidä sietää. Itsetutkiskelun kautta olen kuitenkin myös ymmärtänyt syitä ihmisten haitallisille käytösmalleille, minkä takia pystyn olemaan myötätuntoisempi myös toisia vahingoittavia ihmisiä kohtaan. Ymmärtäminen ei kuitenkaan tarkoita huonon käytöksen hyväksymistä. Jokaisen pitää ottaa vastuu omasta käytöksestään ja uskonkin kaikkien kykyyn muuttaa omaa käytöstään. Motivaatio käytöksen muuttamiseen pitää kuitenkin lähteä itsestä ja siihen taas läheisten kannustus ja ehkä joissain tilanteissa myös painostus ovat hyviä keinoja.

Lisää aiheesta: 
Vanhoja  blogijuttujani:

Eri suhdemuotojen eroista: 
https://www.timokuusiola.com/l/someriippuvuuden-taustalla-on-kaipaus-yhteydesta-samankaltaisiin-kanssaelajiin/

Miesroolista: 
(sisältövaroitus olin tuolloin hieman rakkauspöllyssä sekä henkisellä egotripillä)
https://www.timokuusiola.com/l/millainen-on-normaali-mies/ 

Blogijuttu sosiaalisista odotuksista: 
https://mielenihmeet.fi/kuinka-luomme-sosiaalisia-odotuksia/ 

Monisuhteellista Podcast - Ystävä on arvonimi (eri suhdemalleista)
https://open.spotify.com/episode/1bCIniTN3agKx7YUjDaAfP?si=s-miV3RXRsijDI775q2ApA  

Himocast Podcast- Miten saa lähestyä?
https://open.spotify.com/episode/509v7cxiXoFxN9ZzgEJDog?si=7NhodUsmRei9ZXL1se6hXQ