Kinky-, seksipositiivisuus- ja tantrayhteisöt ovat oivia alustoja suostumuksellisuuden, mieltymysten, rajojen, vapaamielisyyden sekä yhteisen nautinnon tarkasteluun

19.11.2026

Viimeisen parin vuoden aikana olen tutustunut jonkin verran kinky- ja seksipositiivisuusyhteisöihin, joiden myötä olen tutustunut syvällisemmin suostumuksellisuuteen. On tullut vastaan mediassa, erilaisissa keskustelualustoill sekä tuttavien puheissa monia kommentteja, joissa moralisoidaan erilaisissa harrastuksissa tapahtuvia roolileikkejä, joissa mies on dominoivassa ja nainen alistuvassa roolissa. Moralisointia tapahtuu myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sisällä. Tuossa mielestäni mennään pahasti holhouksen puolelle, koska kuvitellaan kaikkien naisten olevan aina jotenkin alistettuja. Perinteisessä seksuaalisuuteen liittyvässä sukupuoliroolissa korostetaan miehen nautintoa ja nainen on yleensä nautinnon antaja. Kinkyleikeissä pyritään kuitenkin molemminpuoliseen nautintoon. Itseä ei sadomasokistiset leikit hirveästi kiinnosta (pl. shibari), mutta niiden näkeminen on kuitenkin opettanut ymmärtämään, että itselle hyvin vastenmieliset leikit voivat joillekin olla äärimmäisen nautinnon lähde.

Toinen asia, mikä liittyy perinteisiin seksuaalisiin sukupuolirooleihin on, että mies on ottaja ja nainen on antaja. Myös suostumuksellisuus on varsinkin elokuvien seksikohtauksissa hyvin kyseenalaisessa roolissa. Kinky- ja seksipositiivisissa yhteisöissä suostumuksellisuus on kuitenkin äärimmäisen tärkeässä roolissa. Niissä korostetaan molemminpuolista suostumuksellisuutta, jonka voi myös perua missä tilanteessa tahansa. Kinky-yhteisöt ovat äärimmäinen ympäristö omien rajojen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kinky-leikkeihin kuuluu aina aloituskeskustelu, jossa käydään läpi rajat ja turvallisuuskäytännöt kuten turvasanan tai liikennevalotermien käyttö (punainen = lopeta heti; keltainen = vauhtia on hidastettava, tarkistettava tilanne tai muutettava tekemistä ; vihreä = saa jatkaa normaalilla tavalla). Kinky-leikeissä rajat tulevat konkreettisesti vastaan hyvin nopeasti. Varsinkin erilaisissa sadomasokistisissa leikeissä ei tulisi mieleenkään tilanteet, jossa antaisi toiselle vapaat kädet tehdä mitä tahansa. 

Suostumuksellisuuteen liittyy kuitenkin myös sensitiivisiä kysymyksiä esimerkiksi siitä, millaisessa tilanteessa suostumus on annettu. Suostumukseen ei saisi liittyä minkäänlaista painostusta ja se taas ei rajoitu pelkästään vain suostumuksen saajaan vaan myös tapahtuman ilmapiiriin. Tiedän, että seksuaalista väkivaltaa on tapahtunut myös kinky-yhteisöissä, seksipositiivisissa yhteisöissä ja tantra-yhteisöissä eli vaikka suostumuksellisuus on niissä tärkeässä roolissa ei se poista sitä, etteikö väärinkäytöksiä tapahtuisi. Yksi tekijä saattaa olla se, että useissa seksuaalisissa aktiviteeteissa on kyse on myös valtadynamiikoilla leikkimisellä. Osa ihmisistä saattaa käyttää valta-asemaansa väärin antaessaan omien seksuaalisten halujen ottaa vallan ja sen myötä sivuuttaa toisen suostumuksellisuuden huomioinnin.  

Suostumuksellisuus on hyvin tärkeä osa myös tantraa, johon olen tutustunut jo useamman vuoden ajan. Tantra-harjoituksissa minua kiehtoo eniten aistillisuus sekä rajojen ja halujen ilmaisemisen harjoittelu. En kuitenkaan ole hirveän kiinnostunut tantrisesta perinteestä, koska olen hieman eri perinteen harjoittaja. Tantraperinteeseen kuuluu myös tietynlaista seksuaalisuuden mystifiointia, joka ei itseä hirveästi kiehdo. Kinkypiireissä tai erityisesti seksipositiivisissa yhteisöissä seksuaalisuuteen ja seksiin suhtaudutaan melko arkisena asiana ja huomaan, että kaipaan juuri seksuaalisuuden ja seksin arkisoitumista. Ymmärrän, että seksiin liittyy paljon myös sensitiivisiä asioita, mutta seksin ja seksuaalisuuden kieltämisellä, mystifioinnilla ja pyhittämisellä hankaloitetaan siitä keskustelemista. Ilman avointa keskustelua on mahdotonta purkaa seksuaalisuuteen liittyvää häpeää ja pelkoja. Siksi olen seksuaalisuuden ja seksin arkisoitumisen kannattaja, mutta jokaisella tulee kuitenkin olla myös oikeus omaan yksityisyyteen.

Toisten mieltymysten moralisointi juontuu usein omista peloista

Huomaan, että toisten mieltymysten moralisointi ei liity vain konservatiivisten arvojen omaaviin ihmisiin vaan myös muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannattajissa ja edustajissa ilmenee myös moralisointia muun muassa totuttuja rajoja rikkovien ihmissuhteisiin liittyen. Yhtenä esimerkkinä on polyamoria. Viime vuosina polyamoria on kuitenkin alkanut olemaan enemmän esillä ja sen myötä monogamisen suhteen kannattajat ovat ehkä alkaneet hieman tutkimaan myös polyamoriaan liittyviä pelkojaan. Moralisointi juontaa juurensa yleensä peloista ja parisuhteisiin liittyvistä normeista. Monogamisille ihmisille polyamoria vaikuttaa pelottavalta ja saattaa nostattaa hankalia tunteita. Olen itsekin ollut monogamisessa suhteessa polyamorisen ihmisen kanssa, jolloin keskustelimme polyamoriasta. Silloin suhteen avaaminen tuntui pelottavalta ja syynä oli muun muassa hylätyksi tulemisen pelko eli ymmärrän oikein hyvin polyamorian aiheuttamia pelkoja. Pelot eivät kuitenkin ole hyvä tai terve tapa tehdä valintoja ja niiden ohjaamana ihminen tulee helposti loukanneeksi toista ja itseään. Siksi jokaisen suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta ajavan olisi myös hyvä tarkastella omia pelkojaan ja ajatus- ja toimintamallejaan ja miettiä niiden vaikutuksia tai seurauksia.

Seksiin liittyvät pelot ovat kuitenkin usein myös hyvin aiheellisia eikä niitä myöskään tule sivuuttaa. Naisilla suurimmat pelot liittyvät usein rajojen ylittämiseen ja miehillä suorituspaineisiin ja omien mieltymysten ilmaisuun. Uskoisin kuitenkin, että avoin keskustelukulttuuri auttaisi myös seksiin ja seksualisuuteen liittyvän häpeän ja pelkojen purkamisessa. Kinky-tapahtumat eivät kuitenkaan ole ehkä kaikista aloittelijaystävällisin tapa tutustua suostumuksellisuuteen vaan suosittelisin aloittamaan matkan omien rajojen tutkimiseen tantratyöpajoista.

Tantratyöpajat ovat hyviä alustoja omien pelkojen kohtaamisessa

Olen käynyt monissa erilaisissa tantratapahtumissa, jossa olen tutustunut moniin erityyppisiin tantraharjoituksiin. Suosikkiharjoitukseni on ollut wheel of consent. Siinä valitaan itselleen pari. Käydään aluksi keskustelu yleisesti rajoista ja session ajasta. Sitten toinen kysyy toiselta "voisitko (tehdä asian x eli esim. hieroa minua) kolmen minuutin ajan". Eli toinen kysyy toiselta jotain mitä haluaa toisen tekevän hänelle. Toinen vastaa ja sitten taas kysyjä voi vastata joko myöntävästi tai kieltävästi. Jos vastaa kieltävästi, niin voi ehdottaa vaikka samaa aktiviteettiä mutta jollain tietyllä rajoituksella tai sitten jotain toista aktiviteettiä. Toinen versio harjoituksesta on, että toinen kysyy "mitä haluisit tehdä minulle kolmen minuutin ajan?" ja toinen taas ehdottaa jotain ja sitten toinen taas vastaa myöntävästi tai kieltävästi tai ehdottaa jotain muuta aktiviteettiä tai samaa aktiviteettiä mutta omalla rajoituksella. Ideana on myös siis, että käydään tarkempi keskustelu rajoista ja mieltymyksistä (esim. millaisesta kosketuksesta nauttii) ennen aktiviteetin aloittamista.

Minulle ("mitä haluisit tehdä minulle")-versio harjoituksesta on todella hyvä, koska minulla on vaikea ehdottaa asioita, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Joissain tantratapahtumissa olen kuitenkin uskaltanut ehdotella useasti sellaisia aktiviteetteja, mitä halusinkin tehdä ja sessioin juuri sellaisten kanssa kenen kanssa halusinkin sessioida. Usein tantratyöpajoissa on vain ensimmäinen versio harjoituksesta. Mutta tuo, että toinen kysyy minulta "mitä haluisit tehdä minulle?" on minulle vielä kiehtovampi kysymys. Nimittäin minulla on vaikeaa se, että otan liikaa vastuuta toisen rajoista. Siksi tuo on minulle tosi hyvä harjoitus siitä, että pystyn luottamaan toisen pitävän kiinni omista rajoistaan ja ehdottamaan sellaista, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Tosin minulla on myös haasteita antautua toisen käsiteltäväksi, joten myös tuo eka versio on minulle tosi hyvä harjoitus, koska siinä joudun/saan vaan antautua vastaanottajan rooliin.

Tantratyöpajat ovat olleet todella tärkeitä tapahtumia, joissa olen pystynyt harjoittelemaan rohkeuttani ja luottamusta. Minun pelkoni toisen rajojen rikkomiseen juontuu osittain hankaliin kokemuksiin, jossa toinen ei ole osannut tilanteessa pitää kiinni rajoistaan ja on myöhemmin ilmoittanut, että oli jälkeenpäin tullut hieman hankalia fiiliksiä. Niissäkään tilanteissa minua ei kuitenkaan syytetty rajojen rikkomisesta, mutta silti koin rikkoneeni toisen rajoja vaikka siinä tilanteessa kaikki olikin täysin suostumuksellista. Siksi on ollut kiva saada korjaavia kokemuksia ja vielä enemmän työkaluja suostumuksellisuuden varmistamiseen. Tantratyöpajat ovat kuitenkin usein johtaneet myös hankaliin tunteisiin, koska olen kokenut niiden jälkeen surua ja häpeää siitä, että elämässäni fyysinen läheisyys on rajoittunut tantratyöpajoihin ja paritanssiin. Siksi harjoitusten ulottaminen arkeen on ollut haasteellista. Tästä lisää seuraavassa blogijutussa. 

Share